keskiviikko 13. elokuuta 2014

Tunteiden sekamelska

Ja niin vaan loppui kesäloma ja oli aika raahata perseensä takaisin tänne jumalan selän taakse opiskelemaan. Mä olen surullinen, koska taas piti jättää kaikki kotipaikkakunnalle. Mä olen surullinen, koska loma on loppu ja kesä lähestyy loppuaan. Mä olen surullinen, koska kinastelen mun poikaystävän kanssa vähänväliä jostain helvetin turhasta. Ehkä arki saa mut taas turtumaan kaikkeen kakkaan niin, että aika menee kuin siivillä ja valmistun.
Ei mulle ihan paskaa kuulu. Mulla oli tosi kiva kesä, joka huipentu reissuun sukulaisille ja tehtiin huisin paljon kaikkea kivaa. Sellaisia hetkiä, kun toivois ajan pysähtyvän.
Ootteko muuten kattonu sitä Netflixin vankila sarjaa Orange Is The New Black? Jos ette, niin suosittelen! Katsoin molemmat kaudet jo ja itse ainakin tykkäsin kovasti. Jos et tiedä mistä sarja kertoo ja kiinnostuit niin klikkaappa tuosta > Wikipedia - Orange Is The New Black.
Lisäksi oon vihdoin saanut jonkunlaisen kontaktin muihinkin mun koululaisiin, kuin mun kämppikseen, joka ei edes enää asu täällä, koska se on työharjoittelussa. Tosin ne uudet oppilaat ahdistaa mua valtavasti. Ja on siellä ainakin yksi joka saa mun otsasuonet pullistumaan, mutta niitä nyt löytyy aina.
Kello on jo kohta puoli kahdeksan, mutta se on oikeastaan ihan hyvä juttu.

Taas yksi päivä selvitty ja yksi päivä lähempänä kotia.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Vuosipäivä

Meidän vuosipäivä meni hyvin. Vaikka ei tehtykkään mitään älyhienoo ja kallista, nii mulla oli hauskaa ja oon varma, että tuun muistaa ton päivän.
Tehtiin yhessä eväät ja mentiin eka nurtsille ja sit rantaan syömään. Alkupaloiks täytettiin ruissipsejä samalla tonnikalatöhnällä, jota laitettiin susheihin, joista on kuva mun edellisessä kirjotuksessa. Oli ihan älyttömän hyviä. Sit tehtiin kana-caesar salaatti ja lidlistä ostettuja sipulirenkaita. Taas ihan älyhyvää! ja jälkiruoaks ostettii mansikoita joita dipattiin paahdetussa valkosuklaassa! Nom nom!
Taas stressasin ihan turhasta. Ja nyt menee taas hyvin. Nään kaikkia kavereita pitkästä aikaa ja yritän pistää mun sosiaalista elämää kuntoon, kun oon ollut tässä viimeisen vuoden ihan eristäytynyt kaikista ja kaikesta. Pelkään vaan, että vajoan taas omaan pieneen boksiini, kun koulut jatkuu. Mutta koitan välttää sitä parhaani mukaan! Ja kaiken kukkuraks mun suunnitelmat muuttaa mun vaatetustyyliä naisellisemmaks etenee huimaa vauhtia ja oon ihan innoissani! Nyt tutimaan >

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Turhautusmaksimus

En juhlinut mun synttäreitä juuri ollenkaan, hyvät säät alkoivat vasta nyt, meidän kissa lopetettiin, mulla ja mun poikaystävällä on huomenna vuosipäivä eikä keksitä mitään tekemistä. Kävin kiertelemässä kauppoja enkä löytänyt sille edes mitään lahjaa. Kaikenlisäksi se saa rahaa vasta keskiviikkona ja kaikkeen tarvii aina rahaa.. KAMALAN TURHAUTTAVAA.
Mutta eilen oli kivaa. Käytiin mun siskon luona syömässä vähän sushia ja voisin kerrankin laittaa jotain ärsytyskuvia teidän makuhermoja kiusaamaan..




Nyt mä jatkan pääni puhki miettimistä, että keksittäis huomiseks jotain. Moro!

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Lomalomalomaloma

Moroppi! Mun loma on lähtenyt hienosti käyntiin ja oon jo kerenny tehä kaikenlaista. Autoin siskoa ja sen miestä muutossa ja oon nähnyt kavereita sun muuta.
Mua ärsyttää tällä hetkellä ihan suunnattomasti! Mun puhelimessa (samsung galaxy ace) on niin vähän tallennustilaa, ettei sinne mahdu mitään muuta sovellusta kun whatsapp joka vie niin paljon tilaa, että puhelin valittaa jatkuvasti tilan olevan vähissä ja tällä hetkellä puhelin ei toimi ollenkaan, koska se on sekaisin whatsapin takia... En voi myöskään siirtää whatsappia SD-kortille vaikka siellä tilaa olisikin! Jos olette kärsineet samasta ongelmasta ja ratkaisseet sen (muulla tavalla, kuin uuden puhelimen ostolla) niin olkaa kilttejä ja auttakaa neitoa hädässä!
Kesäpläänejä ois taas vaikka muille jakaa. Pitäis nähä vielä hirveesti kaikkia ja käydä kaverilla Porissa ja poikaystävän kanssa Lieksassa sukulaisilla. Lintsilläkin pitää tottakai käydä ja muutamat piknikit pitää. Kaikenlisäks mulla on kohta synttärit. Musta tulee wanhus! Täytän 20!!!!
Kaiken tän ketutuksen keskellä mua lohduttaa ajatus siitä että lomaa on vielä paljon jäljellä ja, että mun poikaystävä pääsee kohta intistä! Wohoo!

Nyt kaivaudun takaisin omaan kolooni kiroilemaan tuon puhelimen kanssa.. Tässä teille vähän kesämusaa:


lauantai 17. toukokuuta 2014

Banaanilettuja!

Tänään on ollut kevään ensimmäinen oikeesti tosi lämmin päivä ja mä kävin kaupassa pitkissä housuissa ja takissa......
Ja kaiken lisäks koko loppupäivän oon istunu sisällä. Suunnittelin, että oisin lähteny jonkun kaverin kanssa ajelemaan, mutta mun silmät on allergiasta (?) niin punaset, etten oikeestaan haluu näyttäytyy kellekkään. Kaupassakin olin aurinkolasit päässä.

Sen sijaan, että olisin ollut ulkona nauttimassa tuloaan tekevästä kesästä, mä tein banaanilettuja!
Ajattelin jakaa tän reseptin nyt tänne, koska tää on maailman helpoin.

Tarviit banaaneita (mielellään isoja, eikä sellasia vihertäviä vaan vähän kypsempiä.. Itseasiassa tää on hyvä resepti jos pitää käyttää banaanit, ennenkun ne on kompostikunnossa), leivinjauhetta ja kananmunia. Voi laittaa myös vehnäjauhoja, mutta se ei ole pakollista.

Jos käytät isoja banaaneja niin käytä kaksi kananmunaa yhtä isoa banaania kohden.
Leivinjauhoja 1 tl kahta banaania kohden ja mä laitoin sellasen reilun teelusikallisen vehnäjauhoja.
Koska noi banaanit oli tosi pieniä niin laitoin vaan kaks kananmunaa ja taikinasta tuli ihan hyvä.

Laita ainekset astiaan, jossa voit sekoittaa ne sauvasekoittimela. Tehosekoitinkin varmaan käy, mutta sauvasekottimella saa kätevästi tällasen pienemmän taikinan.
Taikina on valmista, kun se on suunnilleen tuon yllä olevan kuvassa näkyvän taikinan näköistä ja maistuu vähän taikinamaiselle.
Koostumus on melko paksu, mutta jos taikina näyttää olevan liian paksua, lisää yksi kananmuna.

Mä tein letut tällaisessa pienessä pannussa, joka on oikeesti tarkotettu munien paistamiseen.
Suosittelen, että käytätte ihan lettupannua tai edes jotain isompaa kuin mä,
koska tossa noiden lettujen kääntäminen oli aika haasteellista.
Laitoin ennen paistoa pannulle vähän rasvaa, ettei letut pala kiinni.

Mä käänsin vähintään jokatoisen letun liian nopeasti ja siks suurinosa mun letuista oli ihan muussia :c
Eli jos et halua Chernobyl-lettuja, niin odota rauhassa ennenkuin käännät letun.
En viitsinyt ottaa letuista kuvaa, koska tosiaan ne oli oli ihan muussia, eli ei mitenkään erityisen houkuttelevan näköisiä :D
Kivoja lettukestejä kaikille, jotka meinaa kokeilla!

maanantai 12. toukokuuta 2014

Bad hair day?

Oon nyt tässä jonkun aikaa tehnyt pienimuotoista tutkimusta mun hiusten kanssa, jotka ei oo mistään helpoimmasta päästä. Nää on tällaset sileet suorahkot vähän laineilevat eikä näitä saa oikein mitenkään. Harvoin laitan hiuksia kummemmin, joten ne vaan hengailee tossa olkapäillä.

Mulla on kuitenkin muutama ongelma jotka raastaa mun hermoja suuren osan ajasta ja oon nyt ratakaissu niistä yhden ja haluan jakaa sen tänne, josko vaikka joku samasta ongelmasta kärsivä sais siitä avun itselleen.

Eli kyse on vauvahiuksista.. Tai millä nimellä kukin noita ohkaisia kepeitä lyhyitä päälaella keikkuvia haituvia haluaa kutsua.
Mulla on niitä hiusrajassa ja sen sisäpuolella, joten niitä ei voi oikein nyppiä/ajella pois. Oon kärsiny niiden kanssa koko nuoruuteni ja nyt mulla on vihdoin jonkulainen ratkaisu millä ne saa edes hieman järkevämmän näköisiksi. Mulla on siis ollut välillä rehelisesti sellasia yli 5 cm pitusia haituvia antenneina tossa otsalla osottamassa suoraan ylös eikä niitä millään lakalla alas saanut. Kulutin sitten yksi iltapäivä aikaa netissä lueskellen muiden kokemuksia tästä ongelmasta ja vähän muistakin hiusprobleemeista ja törmäsin sanaan aloe geeli. Innostuin lukemaan aiheesta lisää ja aloesta paljastui aikamoinen taikakasvi. Löysin erilaisten keskustelupalstojen kautta ihmisten kertoneen aloen auttaneen jos jonkinlaiseen vaivaan suolisto-ongelmista iho-ongelmiin ja sen teho liitettiin myös hiusten terveyteen.

Aloitin siis pienen kokeilun: Kaivoin kaappini uumenista aloe geelin ja rasvasin sillä ongelmakohtani päänahassa. Nukuin yön yli aloe geeli päässäni ja aamulla suihkun jälkeen annoin hiusten kuivua itsekseen. Hiusten hieman kuivuttua harjaan varovasti hiukset suoraksi ja laitan jakauksen kuntoon sillä hiusten kuivuttua se on mahdoton tehtävä.
Kun hiukset sitten viimein kuivuivat hämmästyin, kun antennit eivät ilmestyneetkään otsalleni! Suhtauduin tähän ensin varauksella ja vilkuilin pitkin päivää, josko ne antennit sieltä vielä ilmestyisivät, mutta ei, ne todella pysyivät alhaalla! Siitä lähtien olen käyttänyt aloe geeliä päänahkaani ja suosittelen sitä muilekkin, sillä aloe tekee hiuksille muutenkin hyvää. Aloe geeli tainnutti suurimmat antennini, mutta joitakin pieniä satunnaisia höytyviä on edelleen pystyssä, ja siksi olen suunnitellut testaavani seuraavaksi tuotetta johon törmäsin eräässä blogikirjoituksessa. En kuitenkaan osaa vielä sanoa, koska saan aikaiseksi tällaisen hankkia, joten en vielä lupaa mitään.

Olen käyttänyt kyseistä geeliä myös jalkoihini höyläämisen jälkeen, sillä se tekee ihosta ihanan pehmeän. Suosittelen siis tätä ihmeainetta aivan kaikille, vaikka ette vauvahiuksista kärsisikään! :)


Mulla on Dermosilin aloe geeliä, jota ei ole hinnalla pilattu (3,60 €)

















Ps. Jos teillä on kokemuksia aloesta jossakin muodossa, jakakaa se ihmeessä kommenttikentässä!

tiistai 6. toukokuuta 2014

Suomen kesä..

Joku viikko sitten olin ulkona polvihousuissa ja t-paidassa ottamassa aurinkoa kaverin kanssa ja nyt täällä on kylmä ja luntakin on satanu! Mitä tämä nyt sitten on.. Ei toukokuussa sada luna!

Vappu meni ihan kivasti. Käytiin mun poikaystävän kanssa Apollossa kattomassa komediaa. Siellä esiinty esimerkiksi Sami Hedberg. En oo oikeen koskaan ollu sitä tyyppiä, joka lähtee Kaivariin juomaan ja riehumaan vappuna (tai minään muunakaan juhlapyhänä, jonka alkuperää ei edes enää muisteta. Se on vaan ylimääränen vapaapäivä ja tekosyy ryypätä.), joten mulla oli hauskaa ja ainakin tuun muistamaan tän vapun pitkään :)

Meillä on koulussa tosi kiva projekti. Tehään sellanen kansio vanhojentanssipuvuista, suunnitellaan 5 pukua ja tehään niistä yks! Ihanaa, pääsee tekemään jonkun överi juhlamekon :3

En nyt keksi mitään muuta fiksua sanottavaa ja koska mun pitäis olla kohta jo nukkumassa niin jätän tän nyt näin lyhyeks. Ja jos joku sattuu tän jostain kumman syytä lukemaan niin siitäpä vähän musiikkia ja hyvää loppuviikkoa :3


torstai 3. huhtikuuta 2014

Terse

No hupsista. Mitenkänii oon unohtanu kirjottaa tänne :D Tai no okei myönnetään.. En mä mitään unohtanu ole, mulla vaan katos motivaatio tän suhteen niiku kaiken muunki aina. Jotenki tuntuu vaan vähän turhalta kirjotella tänne, kun en tiedä lukeeko näitä edes kukaan.
Ja nyt on sit tää legendaarinen tilanne, että on tapahtunu niin paljo asioita, etten tiedä mistä aloittaa, joten tiivistän nyt vaan pariin sanaseen. Pääsin tänne pohjanmaalle kouluun ja oon opiskellu nyt jo kohta vuoden! Ui jumpe. Ekassa solussa asuminen oli yhtä helvettiä mun hiekkapillukämppisten takia, joten muutin toiseen soluun kaverin viereiseen huoneeseen ja täällä oon viihtyny hyvin.
Aloin myös seurustelemaan yhen pojan kanssa johon olin ollu ihastunu jo monta vuotta. No niin vaan kävi, että me päädyttiin lopulta yhteen :)
Mun itsetunto on nousussa ja kaikki muukin luistaa jo vähän paremmin. Enää en pohdi, että pitäiskö hakeutua psykologin puheille vaikken mä vieläkään ihan "täysjärkinen mielestäni ole."
Kesä tekee tuloaan ja ulkona leijailee se tutun turvallinen paskan haju, joka on paljastunut kaiken lumen ja loskan alta. Vaikka tuolla paistaakin aurinko, niin siellä on silti vielä kylmä! Ärsyttää. Kesä sais tulla jo, vaikka en varmaan taaskaan saa töitä :)) Varsinkaan, kun mulla oli ja on kone paskana ku ois pitäny hakea ja oon ollu tässä kohta lähemmäs 2 kk kipeenä, niin en oo voinu soitella minnekkään. Olin ekaa kertaa elämässäni nieluviljelyssä ja mulla todettiin angiina.. Ois vaan kannattanu mennä heti lääkäriin :) No mut kyllä tää tästä! Oon jo paranemaan päin ja en mä ole ennenkään mitään töitä saanut niin en jaksa niin stressata.
Jees, mutta kyllä se kesä vielä sieltä tulee ja pitää osata elää hetkessä, ettei sit havadu stressaamaan sitä, miten nopeesti aika menee.
Ps. Koitan nyt vähä päivitellä tänne taas juttuja ihan vaikka itsenikin takia, että voin sitte vanhempana lueskella "hurjista" teinivuosista, jos näitä ei muut lue :3